Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
Vuoden 1988 lopussa Taide-lehti julkaisi taidehistorioitsija Altti Kuusamon artikkelin ”Dekonstruktion fetissi kuvataideteorioissa”.
Kuusamo selvitti artikkelissaan sitä, kuinka ranskalaisen filosofin Jacques Derridan ajattelu oli omaksuttu kuvataideteorioissa. Kuusamo tarkasteli myös, kuinka Derrida käsitteli kriittisesti saksalaisen filosofin Edmund Husserlin ja ranskalaisen filosofin Jean Jacque Rousseaun ajattelua. (Kuusamo 1988.)
Dekonstruktiolla tarkoitetaan yleensä kirjallisuuden tutkimuksessa ja kulttuurin tutkimuksessa harjoitettua vastakohtaisten käsiteparien – kuten elämä-kuolema, luonto-kulttuuri, mies-nainen – purkamista ja kyseenalaistamista.
Kuusamon artikkelin jälkeen sanasta ”dekonstruktio” tuli taidejargonin keskeistä sanastoa. Esimerkiksi Sara Hildénin taidemuseon johtaja Timo Vuorikoski kirjoitti Teemu Saukkosen näyttelyluettelon esipuheessa vuonna 2002, että ”Saukkosen laaja ja ajankohtainen näyttely nostaa esille maalaustaiteen diskurssin dekonstruktion nykytilan” (Vuorikoski 2002, 5). Yleiskielellä: Saukkosen näyttely nosti esille, kuinka maalaustaiteeseen liittyviä puhetapoja ja käsitteiden merkityksiä purettiin ja kyseenalaistettiin.
”Dekonstruktio” on ilmaisuvoimainen käsite ja perusteltu näkökulma, mutta aivan yhtä hyvin voidaan puhua valtajärjestelmien purkamisesta ja kritiikistä.
Varo siis sanaa ”dekonstruktio”.
Lähteet
Kuusamo, Altti (1988). Dekonstruktion fetissi kuvataideteorioissa. Taide 6/1988, 34–39, 68–69.
Vuorikoski, Timo (2002). Teemu Saukkonen. Teoksessa: Teemu Saukkonen. Toimittanut Riitta Valorinta. Tampere: Sara Hildénin taidemuseo, 5.
Comments