Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
Kuvataiteilija-tutkija Kari Yli-Annala on kirjoittanut Mustekalassa useasti vähätaiteista. Vuoden 2022 maaliskuussa hän kirjoitti, että ”vähätaiteiden käsite juontuu Gilles Deleuzelta ja Félix Guattarilta”. He esittelivät vähäkirjallisuuden käsitteen vuonna 1975.[1]
Yli-Annala kirjoitti:
Deleuzen ja Guattarin mukaan vähäkirjallisuudessa toteutuvat kolme ominaisuutta, ehtoa tai piirrettä: kielen deterritorialisaatio (sääntöjen ja tottumusten sijoiltaan meneminen tai muuttuminen), kaiken poliittisuus ja yhteisöllinen arvo. (Yli-Annala 2022.)
”Deterritorialisaatio” on todella kankea sanaväännös.
Pontus Purokuru selitti sanan merkitystä Teoriapiikki -blogissaan näin:
Territorio on reviiri, alue, järjestys, säännönmukaisuus tai systeemi. Deterritorialisaatio on territoriosta irtautumisen tai sen laajentamisen prosessi, ja reterritorialisaatio on territorioon kiinnittymistä tai uuden territorion muodostamista. Deterritorialisaatiossa asiat menevät sijoiltaan ja muuttuvat, reterritorialisaatiossa asiat muodostavat uuden sommitelman. (Teoriapiikki)
”Deterritorialisaatio” viestii kapinaa ja antikapitalismia.
Kokeellisessa sanataiteessa, kirjallisuudessa ja runoudessa voi törmätä kielen deterritorialisaatioon. Esimerkiksi runoilija-tutkija Henrik Pathirane rakensi kollaaseja taidepuheen katkelmista, joita hän bongasi Helsingin gallerioiden näyttelytiedotteista. Hän irrotti taidepuheen kielikukkaset alkuperäisistä asiayhteyksistään ja sommitteli ne uudelleen siten, että niiden merkitykset muuttuivat entistäkin epäselvemmiksi. Tällaisella sommittelutavalla Pathirane kuvasi taidepuhetta eräänlaisena epäviestinnällisenä ja taiteesta irronneena ilmiönä. (Pathirane 2021.)
”Deterritorialisaatio” ei istu suomen kieleen eikä sen taivuttaminen suju vaivatta. Asiasta, johon sanahirviö viittaa voidaan kirjoittaa yleiskielellä sääntöjen ja tuttujen tapojen rikkomisena.
Tätä sanaa tulee varoa aivan erityisesti.
Lähteet
Pathirane, Henrik (2021). Taidepuhe. Lyhyttavara: Helsinki.
Teoriapiikki. https://teoriapiikki.wordpress.com/dg-sanasto/
Yli-Annala, Kari (2021). Saari silmäteränä – vähätaiteesta, neutrista, kanssaosallisuudesta ja (Ha)rakkaudesta. Mustekala 25.9.2021.
Yli-Annala, Kari (2022). Saaristo ja rihmasto: vähätaiteesta, vähäisistä taiteista ja vähän vähemmistötaiteestakin. Mustekala 6.3.2022.
[1] Ennen kuin suomenkielinen ”vähäkirjallisuus” vakiintui, käytettiin termiä ”minoorinen kirjallisuus” (le littérature mineure) (Yli-Annala 2021.)
Comments