VARO TAIDEJARGONIA!

Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta

DISKURSSI

Taide-lehti julkaisi Michel Foucault’n esseen ”Tämä ei ole piippu” vuonna 1982. Käsitteet ”diskurssi” ja ”representaatio” esiintyivät esseessä useasti.

Sana ”diskurssi” (r. discours) tarkoittaa puhetta ja keskustelua. Akateemisena käsitteenä ”diskurssi” tuli tarkoittamaan erityistä tapaa esittää inhimillistä todellisuutta. Diskurssi on temaattinen, retorinen tai ideologinen kielenkäytön alue, tapa puhua, kirjoittaa tai ajatella. (Lehtonen 2004, 31–32; Foucault 2005; Fairclough 1993.)

Foucault’n ajattelussa ”diskurssi” ja ”representaatio” ovat osa kielen, merkkien ja merkitysten verkostoa. Hän esitti Magritte-esseessään useita luonnehdintoja länsimaisen maalaustaiteen suhteesta kieleen.

Länsimaisessa maalaustaiteessa lingvististen merkkien ja plastisten elementtien jyrkkä erottelu sekä yhtäläisyyden ja affirmaation ymmärtäminen käsitteellisesti yhtäpitäviksi ovat aiheuttaneet sisäistä jännitystä. Jälkimmäinen periaate toi lingvistisen elementin tarkasti itsensä ulkopuolelle sulkevaan maalaukseen uudelleen mukaan diskurssin eli ajatuksen siitä että affirmaatiota on vain siellä missä on puhetta. Klassisessa maalaustaiteessa oli tämän vuoksi paljon puhetta, diskurssia – jopa silloinkin kun se konstituoi itsensä kielen ulkopuolella – ja se perustui kaikessa hiljaisuudessa diskursiiviseen avaruuteen. (Foucault 1982, 14.)

Tässä lainauksessa näkyy, kuinka Foucault tarkoitti diskurssilla puhetta ja puhetapoja. Foucault esitti, että silloinkin kun maalaustaiteessa pyrittiin eroon selityksistä ja kerronnallisista tasoista, keskustelujen tila (eli ”diskursiivinen avaruus”) ympäröi sitä.

Kirjailija-kääntäjä J. K. Ihalainen piti vuonna 2002 ”diskurssia” yhtenä Taide-lehdessä käytetyistä vaikeaselkoisista muotitermeistä. (Taide 2/2002, 64.)

Diskurssi on identiteetin ja representaation ohella taidejargonin käytetyimpiä akateemisia käsitteitä. Diskurssin sijaan voi käyttää sanoja ”keskustelu”, ”puhe” ja ”puhetapa”.

Ks. REPRESENTAATIO

Lähteet

Fairclough, Norman (1993). Critical discourse analysis and the marketization of public discourse: the universities.Discourse & Society, Vol. 4(2), 133–168.

Foucault, Michel (1982). ”Tämä ei ole piippu”. Taide 6/1982, 7–15.

Foucault, Michel (2005). Tiedon arkeologia. Vastapaino: Tampere.

Lehtonen, Mikko (2004). Merkitysten maailma – Kulttuurisen tekstintutkimuksen lähtökohtia. Vastapaino: Tampere.

 Taide-lehden keskustelupalsta. Taide 2/2002, 64.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *