Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
”Hybris” tarkoittaa uhmaa ja ylimielisyyttä (Kotus).
Käsite kuului kuvataidekriitikko Otso Kantokorven (1957–2018) sanastoon. Hän kirjoitti esimerkiksi taidemaalari Jussi Nivan suhtautumisesta työhönsä näin:
Taiteilijan sanotaan usein tutkivan kohdettaan: väriä, valoa, havaintoa jne. Nivalla ei ole tässä suhteessa hybristä tai ambitioita: ”Se tieto mitä sieltä tulee läpi… ei sillä ole mitään todistusarvoa. Nämä ovat enemmänkin nimekkeitä, joita ottaa käyttöön. Ei optiikka tieteenä mihinkään minun kauttani kehity.” Merkityksillä ladatut sanat veivät joskus mukanaan. Minun täytyy muistuttaa itseänikin siitä, että Niva on maalari – ennen kaikkea maalari. Tutkimisen sijaan hän pikemminkin ”avaa maalauksen tilannetta”. (Kantokorpi 2003, 120–121.)
”Nivalla ei ole tässä suhteessa hybristä tai ambitioita” olisi yleiskielellä: ”Nivalla ei ole tässä suhteessa uhmaa tai kunnianhimoja”. ”Hybris” tarkoittaa uhmaa ja ylimielisyyttä ja ”ambitio” tarkoittaa kunnianhimoa (Kotus).
Käännös ei kuitenkaan kuulosta kovin hyvältä. Sana ”hybris” viekin harhaan ja monikkomuoto sanasta ”ambitio” vaikuttaa liioitellulta. Lauseen voisi muotoilla näin: ”Nivalla ei ole tässä suhteessa pyrkimyksiä tai kunnianhimoa”. Kantokorpihan yritti sanoa, että Nivalla ei ollut pyrkimyksiä tai kunnianhimoa tutkia taiteella. Yleiskielellä esitettynä asia olisi tullut selväksi.
”Hybris” ei ole kovin yleinen sana taidepuheessa. Se on erinomainen sana kuvaamaan valloilleen päässyttä omahyväisyyttä ja ylimielisyyttä taidemaailmassa. Yleiskieliset sanat ”uhma” ja ”ylimielisyys” ovat kuitenkin ymmärrettävämpiä.
Varo sanaa ”hybris”.
Lähteet
Kantokorpi, Otso (2003). Kosketuspintoja. Viisikymmentäyksi suomalaista kuvataiteilijaa. Helsinki: Kustannus Oy Taide.
Kotus. https://kaino.kotus.fi/ses/ (hakusana: ”hybris”)
Comments