VARO TAIDEJARGONIA!

Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta

IMMERSIIVINEN

”Immersiivinen esitys” on moniaistinen, osallistava teatteri-, tanssi- tai esitystapahtuma, jossa teoksen kokija ikään kuin uppoaa esitykseen. Latinan immergere tarkoittaa upottamista ja kastamista. (Tieteen termipankki.) Englannin immersive tarkoittaa upottavaa ja mukaansatempaavaa.

”Immersio”, ”immersiivisyys” ja ”immersiivinen” ovat termejä, joita on käytetty sekä tietokone- ja videopelien että media-, esitys- ja tanssitaiteen yhteydessä. Japanilaisen teamLab -kollektiivin ja mediataiteilija Tatsuo Miyajiman teoksia on kutsuttu immersiivisiksi (ks. esim. Raunio 2019). Samaan jatkumoon menee säveltäjämediataiteilija Ryoji Ikedan näyttely Amos Rexissä.

Kiasman nykytaiteen sanastossa ”immersiivisyys” avataan näin:

Sanaa immersiivisyys käytetään esimerkiksi nykytaiteen, teatterin, esitystaiteen ja pelien yhteydessä. Sillä viitataan upottavuuden tai uppoutumisen kokemukseen. Immersiivinen teos ympäröi katsojan, ottaa mukaan ja vetoaa eri aisteihin. Se saattaa vietellä virtuaalitodellisuudella tai kutsua liikkumaan ja toimimaan tilassa. Kun immersio on täydellinen, ympäröivä todellisuus unohtuu. (Nykytaiteen sanasto.)

Kuva- ja valotaiteilija Soila Hänninen kirjoitti Julkisen tilan taiteen tilasta -kirjassa immersiivisestä teoksesta näin:

Immersiivisen teoksen kokija sallii teoksen välittämät aistiärsykkeet osana teoksen todellisuutta ja viimeistelee teoksessa annetuista elementeistä tilatodellisuuden itsensä ja teoksen välille. Katsoja reagoi annettuihin aistiärsykkeisiin erilaisin tuntein ja kehollisin tuntemuksin, jotka vaikuttavat mielikuvaan ja kokemukseen teoksesta. Uppoutuessaan teokseen, kokija tavallaan sulkee aistinsa ulkomaailmalta ja teoksen piiriin kuulumattomilta aistiärsykkeiltä ja informaatiolta.

Uppoutuminen mielletään syväksi keskittymisen tilaksi ja parhaimmillaan siinä voi kokea niin sanottua flow- eli virtaustuntemuksia. Virtauksen tilassa ajantaju katoaa, asiat tuntuvat sujuvan helposti, intuitiivisesti. Immersiivisyyttä teokseen voidaan hakea aistikokemuksen kautta. Immersiivinen teos voi toimia porttina virtauksen tilaan. (Hänninen 2021, 216.)

Näissä esimerkeissä kirjoittajat esittävät selvällä kielellä, mistä immersiivisyydessä on kysymys. ”Immersiivinen” edustaa kuitenkin erityiskieltä.

Sanan ”immersiivinen” sijaan yleiskielisessä tekstissä voidaan käyttää ilmaisua ”uppoutuva kokemus”, ja sanoja ”moniaistinen” ja ”mukaansatempaava”. “Immersiivinen esitys” voisi olla yleiskielellä “upottava esitys”.

Lähteet

Hänninen, Soila (2021). Aistikokemus immersiivisessä teoksessa. Teoksessa: Julkisen tilan taiteen tilasta – Puheenvuoroja julkisen taiteen konteksteista. Toimittaneet Sirke Pekkilä & Petri Kaverma & Kalle Lampela & Petteri Nisunen & Denise Ziegler. Taideyliopisto: Helsinki, 214–226.

Nykytaiteen sanasto. https://kiasma.fi/nykytaiteen-sanasto/  (”Immersiivisyys”)

Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu  (hakusana: ”immersiivinen”)

Raunio, Katja (2019). Tatsuo Miyajiman teoksista löytyy merkityksiä kaukaa hakemalla. Mustekala 4.12.2019.

Kiitokset

Kiitos Samee Haapa yleiskielisestä vastineesta “immersiiviselle esitykselle” ja myös muista täsmennysehdotuksista.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *