VARO TAIDEJARGONIA!

INKLUSIIVINEN

2010-luvulla politiikassa, koulutuksessa ja tiedotusvälineissä alettiin kiinnittää huomiota aiempaa tasa-arvoisempiin ja yhdenvertaisempiin käytäntöihin. Pyrittiin pois syrjivistä ja sukupuolittavista kategorisoinneista. Ammattinimikkeitä muutettiin sukupuolineutraaleiksi. Trans- ja muunsukupuoliset taiteilijat saivat puheenvuoroja ja näkyvyyttä mediassa ilman syrjivää kategorisointia. Puhuttiin inkluusiosta ja inklusiivisuudesta.

Sanalla ”inkluusio” on omat merkityksensä logiikassa, matematiikassa, kemiassa, biologiassa ja lääketieteessä. Yhteiskunnallisissa keskusteluissa sanalla tarkoitetaan yhdenvertaisuutta, eli periaatetta, jonka mukaan kaikilla yhteisön jäsenillä on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan yhdenvertaisesti. (Kotus.) Englanninkielinen verbi to include (sisällyttää, sisältyä, käsittää) on samaa latinankielistä juurta kuin ranskan kielen sana inclusion.

 ”Inklusiivinen” tarkoittaa mukaan ottavaa, syrjimätöntä, saavutettavaa ja tavoitettavaa. ”Inklusiivisuus” puolestaan tarkoittaa yhdenvertaisuutta yhteisessä toiminnassa silloinkin, kun osallistujien kyvyt, taidot ja taustat poikkeavat suurestikin toisistaan.

Riina Hannuksela ja Maija Karhunen avasivat inklusiivisuuden käsitettä Suomen arvostelijain liiton vuosikirjassa vuonna 2021 näin:

Taiteellisessa työssä inkluusio usein tarkoittaa lähtökohtaa ja työskentelytapaa, jossa tavoitteena on tuoda yhteen monenlaisia ihmisiä, joista jokainen nähdään kykenevänä ja pystyvänä. Toiminta sovitetaan sellaiseksi, että jokainen voi osallistua, vaikuttaa ja päättää yhteisistä asioista. Inkluusio ei siis toteudu taiteen tekemisessä tai taideteoksissa, joissa puhutaan toisten äänillä tai heidän puolestaan. Toteutuessaan inkluusio mahdollistaa turvallisen ympäristön neuvotteluille erilaisista ja keskenään ristiriitaisistakin tarpeista. (Hannula & Karhunen 2021, 37.)

Sanalle ”inklusiivinen” ei ole käytössä yhtä yleiskielistä vastinetta. ”Inklusiivisen” sijaan voi käyttää sanoja ”yhdenvertainen”, ”mukaan ottava” ja ”tavoitettava”.

Lähteet

Hannuksela, Riina & Karhunen, Maija (2021). Tienviittoja kohti inklusiivisempaa taidekritiikkiä. Teoksessa: Yhteinen kritiikki. Näkökulmia yhteisöllisyyteen ja inkluusioon. Toimittanut Heidi Bäckström. Suomen arvostelijain liitto: Helsinki, 34–50.

Kotus. https://kaino.kotus.fi/ses/ (hakusana: ”inkluusio”)