Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
Taidehistorioitsija Riikka Stewen käytti vuonna 1992 Taide-lehdessä Julia Kristevalta juontuvaa käsitettä ”khora”. Sana on peräisin Platonin Timaios-dialogista. Khora on kreikkaa ja se tarkoittaa tilaa ja paikkaa. (Tieteen termipankki.)
Käsite kuvaa Stewenin mukaan rytmistä tilaa, ”jossa vallitsee semioottinen merkitsevyys vastakohtana symboliselle, sanojen ja sopimusten ennalta olemassa olevalle merkitykselle” (Stewen 1992, 25).
Raisa Vesterinen avasi käsitettä puolestaan Mustekalassa vuonna 2005. Vesterisen mukaan
taiteilijan mielikuvitus on tietyllä tavalla irrottautumista näkyvästä todellisuudesta ja palaamista johonkin, jota Julia Kristeva kutsuu khoraksi ja joka on läsnä myös symbolisessa. (Vesterinen 2005.)
Vesterinen lainasi jutussaan taidehistorioitsija Hanna Johanssonin tekstiä.
“Khoran käsite on filosofiassa vakiintunut tarkoittamaan vastaanottavaa tilaa, joka ei ole staattinen tai muuttumaton vaan liikkuva ja vaihteleva. — Sitä voi luonnehtia edelleen kulkuväyläksi tilattomasta muodosta
tilalliseen todellisuuteen.” (Mt.)
”Khora” on outo sana eivätkä sen selitykset avaudu kovin helposti. Siksi sanalla ei ole paikkaa yleiskielisessä taidetekstissä.
On paljon asioita ja tilanteita, joita on vaikea pukea sanoiksi. Joskus tuntuu, että olisimme ikään kuin kielen ulottumattomissa. Tämän ilmaisemiseksi ei kuitenkaan tarvita sanaa ”khora”. Ja jos tiloista tai paikoista kirjoitetaan, ”khoraa” ei tarvita niidenkään kuvaamiseen. Sanat ”tila” ja ”paikka” ovat selviä ja ymmärrettäviä.
Lähteet
Stewen, Riikka (1992). Hidas peili – Jaakko Pakkalan maalauksista. Taide 3/1992, 22–27.
Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu (hakusana: ”khora”)
Vesterinen, Raisa (2005). Filosofi, yksin, metsässä – Ajatuksia Hanna Johanssonin ”Maataidetta jäljittämässä” -väitöskirjasta. Mustekala 21.9.2005.
Comments