Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
Julkisen taiteen keskusteluissa puhutaan paljon konsepteista. Monilla kaupungeilla, kunnilla ja yrityksillä on taidekonsepti eli jokin suunnitelma tai idea, kuinka julkista taidetta hankitaan.
”Konsepti” tarkoittaa kirjallisen työn luonnosta, puhtaaksi kirjoitettavaa kappaletta, tuoteideaa ja yrityksen, kunnan tai kaupungin toiminta-ajatusta. Sanan lähtökohtana on latinan conceptus, joka tarkoittaa käsittämistä ja kokoamista. (Kotus.) Sana ”konsepti” on monille tuttu myös konseptipaperista.
”Konsepti” on kätevä sana, sillä sen voi liittää melkeinpä minkä tahansa sanan perään.
Julkisen taiteen taideasiantuntijakoulutuksen ensimmäisen koulutusjakson tuloksena syntyneessä julkaisussa käytettiin seuraavanlaisia sanayhdistelmiä: taidekonsepti, näyttelykonsepti, katutaidekonsepti, rapmusiikkikonsepti, symposium/työpaja -konsepti, Pohjavirta-konsepti, työympäristökonsepti ja taiteen turvakonsepti. (Pekkilä ym. 2021.)
Taidemuseokentällä puhutaan vähemmän yllättävästi taidemuseokonsepteista.
Kaikissa näissä esimerkeissä sanaa ”konsepti” käytetään merkityksessä ”toiminta-ajatus”. On melko selvää, että sana ”taidekonsepti” on ytimekkäämpi ja sujuvampi kuin ”taidetoiminta-ajatus” tai ”toiminta-ajatus julkisen taiteen hankkimiseksi”.
”Konsepti” on vierasperäinen sana, mutta mikäli sanaa ”taidekonsepti” vältettäisiin, asia olisi ilmaistava melko pitkällä selityksellä. Esimerkiksi sanomalla, että kaupungilla, kunnalla tai yrityksellä on toiminta-ajatus, miten se aikoo hankkia julkista taidetta tai lisätä kansalaisten hyvinvointia taiteella. Pidempää selitystä puoltaa se, että asia tulisi silloin todennäköisesti ymmärretyksi.
Sanaan ”konsepti” liittyy muitakin puolia.
Englannin kielen conceptual art on suomeksi käsitetaide. Concept art tarkoittaa puolestaan konseptitaidetta eli graafisen suunnittelijan toteuttamaa käyttökuvaa (toisin sanoen kuvitusta, suunnitelmaa tai visualisointia). Käsitetaiteen ja graafisen suunnittelun ”konseptit” ovat siis erilaisia. Molempien pohjalla on kuitenkin idean eli ajatuksen välittämisen ensisijaisuus.
Suomen kielen ”käsite” tarkoittaa ajattelun luomaa abstraktia hahmoa ja esineelle tai asialle ominaisten piirteiden kokonaisuutta. Verbi ”käsittää” kantaa mukanaan merkityksiä, kuten ”ymmärtää”, ”sulkea piiriinsä”, ”saada käsiinsä”, ”koskea käsin”. (Kotus.) Käsitteen ja käsittämisen yhteys konkretiaan on vahva.
Käyttämällä sanaa ”konsepti” hukataan tämä kiehtova merkitysten kudelma.
Lähteet
Kotus. https://kaino.kotus.fi/ses/ (hakusanat: ”konsepti”, ”käsite”)
Pekkilä, Sirke & Kaverma, Petri & Lampela, Kalle & Nisunen, Petteri & Ziegler, Denise (toim. 2021). Julkisen tilan taiteen tilasta – Puheenvuoroja julkisen taiteen konteksteista. Taideyliopisto: Helsinki.
Comments