Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
”Kontemplaatio” on olennainen käsite teologiassa ja estetiikassa. Teologiassa sana merkitsee katselemista, sisäistä tarkastelua ja mietiskelyä. (Teologian sanakirja.) ”Esteettinen kontemplaatio” taas merkitsee jonkin tietoisuudessa ilmenevän kohteen pyyteetöntä tarkastelua. ”Esteettinen kontemplaatio” viittaa rauhalliseen ja mietiskelevään esteettiseen kokemukseen. (Tieteen termipankki; Dickie 1981, 14–15.)
”Kontemplaation” käsite vie historiassa aina Antiikin Kreikkaan, Platonin ajatteluun. Filosofi George Dickien mukaan kontemplaation käsite tuotiin keskeiseksi ideaksi myöhempiin kauneuden ja esteettisen kokemuksen teorioihin pitkälti Platonin ja Plotinoksen ajatusten innoittamana. (Dickie 1981, 14.)
”Kontemplaatio” kuuluu myös taidejargonin sanastoon lähinnä ”esteettisen kontemplaation” merkityksessä.
Esimerkiksi taidemaalari Henri Hagman kirjoitti Taide-lehdessä Vapaan taidekoulun näyttelystä Porin taidemuseossa vuonna 2008 näin:
Oppilaiden näyttelyssä on voimakkaimpana painavan kysymisen tunnelma. Vastaamistakin on, eksistentialismin sävyissä ja nopeuksissa. Opettajien puolella taas ollaan tilanteessa, jossa mitään kysymyksiä ei enää ole. On vain paljon aikaa mennä väriin, aistisuuteen, kontemplaatioon. (Hagman 2008, 55.)
Mikäli on tarvetta kirjoittaa taiteen henkisistä ja meditatiivisista puolista yleiskielisesti, sanan ”kontemplaatio” sijaan voi käyttää sanaparia ”keskittyvä hiljentyminen”, ja sanan ”kontemplatiivinen” sijaan sanaa ”hiljentyvä”.
Lähteet
Dickie, George (1981). Estetiikka. SKS: Helsinki.
Hagman, Henri (2008). Kysymysten tuolla ja tällä puolen. Taide 4/2008, 54–55.
Teologian sanakirja. http://sanakirja.teol.helsinki.fi/#/ (hakusana: ”kontemplaatio”)
Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu (hakusana: ”esteettinen kontemplaatio”)
Comments