VARO TAIDEJARGONIA!

Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta

PROSESSI

”Prosessi” tarkoittaa tapahtumasarjaa, kehityskulkua ja oikeudenkäyntiä. Käsitteen lähtökohtana on lähinnä latinan kielen sana processus, joka tarkoittaa edistymistä ja eteenpäin astumista. (Kotus.)

”Prosessi” on erittäin yleinen sana taiteen tutkimuksessa. Taiteellisesta prosessista on kirjoitettu opinnäytteitä ja taiteilijoiden työprosesseista on kirjoitettu näyttelyluetteloissa.

Otan kaksi esimerkkiä.

Esimerkki 1

Riitta Nelimarkka tutki kohua herättäneessä väitöskirjassaan ”introspektiivisesti sisältä käsin, omaa niin kutsuttua luovaa, taiteellista prosessia sekä tätä taustoittavaa yleistä elämänseikkailua” (Nelimarkka 2000, 185).

Esimerkki 2

Juha-Heikki Tihinen kirjoitti Anna Retulaisen näyttelyluetteloon vuonna 2022 näin:

Retulaisen maalaukset kertovat siitä, miten hahmottuminen ja kokemuksellisuus jatkuu kuin unenomaisessa prosessissa, jossa ensin taiteilija työstää teoksen, jossa erilaiset ajalliselämykselliset tasot sekoittuvat ja jotka laukaisevat katsojassa omia elämyksiä, jotka taas sinkoilevat erilaisiin suuntiin. (…) Anna Retulaisen taiteessa maalauksilla on keskeinen rooli. (…) Koko hänen taiteellista toimintaansa voi luonnehtia maalaamiseen liittyväksi ja maalari on hänen keskeinen taiteellinen identiteettinsä.

Ranskalaisfilosofi Louis Marin (1931–1992) huomauttaa siitä, miten maalausprosessin ajallisuus peittyy maalauksen uumeniin, ja maalikerrokset luovat sedimentoitunutta ajallisuutta teokseen. (Tihinen 2022, 14, 18.)

”Prosessi” on ”projektin” ohella varsin käytännönläheinen sana. On varmasti sujuvampaa puhua maalausprosessista kuin maalaustapahtumasarjasta. Kuvataidekentällä ”maalausprosessi” ymmärretään, mutta ”maalaustapahtumasarjaa” ei todennäköisesti ymmärrettäisi.

Lisäksi esimerkiksi monissa osallistavan ja yhteisöllisen taiteen käytännöissä prosessi on tärkeämpi kuin toiminnan lopputulos. Teos voikin olla se, mitä tapahtuu, pikemmin kuin jokin esine tai tallenne.

Ks. OBJEKTI, SITUAATIO, OSALLISTAMINEN.

Lähteet

Kotus. https://kaino.kotus.fi/ses/ (hakusana: ”prosessi”)

Nelimarkka, Riitta (2000). Self Portrait. Elisen väitöskirja. Variaation variaatio. Seneca: Helsinki.

Tihinen, Juha-Heikki (2022). Anna Retulaisen taiteen ei-artikuloidusta. Teoksessa Anna Retulainen – Hiljaisuus. Toimittanut Sarianne Soikkonen. Sara Hildénin taidemuseo: Tampere, 13–33.

Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *