Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
”Sensuelli” on kuulunut kuvataidekriitikoiden sanavarastoon jo vuosikymmenien ajan. Sana tarkoittaa aistillista ja sensuaalista, eli aistien välittämää tai aistilähtöistä. Sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan kielen sensuell. (Kotus.)
Otan esimerkin, kuinka sanaa on käytetty nykytaiteen yhteydessä. Heidi Kangas kirjoitti Mustekalassa Saara Ekströmin valokuvateoksesta Entrance. Kysymyksessä on kuva valkoisesta lavuaarista, jonka viemäriaukon ympärille on aseteltu ”kaarevaan muodostelmaan” mustia hiuksia ja karvoja.
Näkymä on jotenkin upean alaston, ja sen viittaukset ovat kiehtovia. Valokuvan täyttää laidasta laitaan lavuaarin kalpea ja anonyymi pinta, hyvin arkinen ja jokaiselle tuttu. Avautuessaan koko kuvan laajuuteen tämä jokapäiväinen objekti ikään kuin ahmii katsojansa, tulokulma on hieman vino ja katsoja saattaa melko ylhäälle ripustetun kuvan äärellä tuntea oudon nitkahtaneisuuden tunteen. Viemäriaukko aivan kuvan keskellä vihjaa jonkinlaisesta rajasta, ja karvojen hentous ja mustuus tuon aukileen ympärillä luo sensuellin mutta valkoisen, hygieenisessä valossa ehkä lohduttoman vaikutelman. Näkymättömissä on viemäreiden kaikki epäpuhtaus, jolloin puhdistautumisen arkinen rituaali kohoaa taidokkaasti esiin sen kautta mikä ei näy. (Kangas 2010.)
Tässä tekstilainassa ilmenee, kuinka kirjoittaja liittää sanaan ”sensuelli” myös seksuaalisia mielleyhtymiä. Niiden lisäksi sanaa on käytetty myös sukupuolittavasti kuvataideteksteissä. Esimerkiksi Pauliina Laitisen mukaan Esko Tirronen ”tunnetaan ehkä parhaiten sensuelleista naisten kehojen kuvauksista” (Laitinen 2022). Dan Sundell taas luonnehti Leena Luostarista Hufvudstadsbladetin kritiikissään naisellisen herkäksi ja sensuelliksi vuonna 1995: ”Hon är kvinnlig vek och sensuell med stor känsla för palettens djupa klanger” (Sundell 1995).
Sukupuolittavien sanojen kanssa on syytä olla varovainen. Sanan ”sensuelli” sijaan on suositeltavaa käyttää sanaa ”aistillinen”. Ja mikäli haluaa viitata seksuaalisuuteen, on turha piiloutua häveliäästi sanan ”sensuelli” taakse.
Lähteet
Kangas, Heidi (2010). Mykkää viattomuutta, rujoja monihaarakkeita – Saara Ekströmin Excess and Ascesis. Mustekala 22.2.2010.
Kotus. https://kaino.kotus.fi/ses/ (hakusanat: ”sensuelli” ja ”sensuaalinen”.)
Laitinen, Pauliina (2022). Esko Tirrosen sensuellit naiskuvaukset ovat ikonisia taideteoksia. Taloustaito 29.8.2022.
Sundell, Dan (1995). Madame Butterflys memoarer. Hufvudstadsbladet 17.11.1995.
Comments