![](https://kallelampela.fi/wp-content/uploads/kl_logo_white.png)
Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
Kari Yli-Annala kirjoitti Mustekalassa Liisa Lounilan näyttelystä Katvealue vuonna 2020. Hän tulkitsi, että Lounilan teoksissa Garden ja Seitsemän kristallipalloa oli kysymys ”niin luonnon ’silleen jättämisestä’ kuin hetkistä löytyvistä sattuman ennakoimattomista yhteyksistä”.
Yli-Annala käytti tulkinnallisena avaimena käsitettä ”serendipisyys” näin:
Sattumaa voi tarkastella myös yhteydessä serendipisyyteen, jota voi kutsua erityiseksi taidoksi asioiden intuitiivisessa huomioimisessa ja löytämisessä silloinkin, kun etsiminen ei ole aktiivista tai havainnon tai löydön merkitys ei ole etukäteen tiedossa. Serendipisyyden metodilla päädytään usein lopputulemiin, joita ei ole suunniteltu ennalta. Serendipisyys juontuu vanhasta persialaisesta sadusta, nykyisin Sri Lankan seuduille sijoittuvan Serendipin valtakunnan kolmen kuninkaanpojan matkasta. Michele Tramezzino käänsi ja julkaisi sadun italiaksi vuonna 1557, ja pari vuosisataa myöhemmin se oli käännetty jo monelle muullekin kielelle. Termin serendipisyys loi britti Horace Walpole kirjeessään ystävälleen vuonna 1754, jossa hän kertoi lukemastaan “höpsöstä sadusta”. Prinssit tarkkailevat matkoillaan ympäristöään, keräten monenlaisia huomioita eteen tulevista jäljistä ja yksityiskohdista. Eteen tulevien asioiden löytäminen ja huomioiminen voi johtaa ratkaisuun jonkin ongelman suhteen, jota ei olla huomioita tehdessä mietitty. Serendipisyyden käsitettä sovellettaessa tieteellisten löytöjen logiikkaan, ajateltiin että se toimii parhaiten alueella, jolta löytäjällä on jo valmiiksi laaja tietämys. (Yli-Annala 2020.)
Lounilan näyttely Katvealue oli esillä Kiasmassa, mutta hän on osallistunut myös näyttelyyn nimeltä Serendipity. Hänellä on Yli-Annalan mukaan serendipistä taitoa.
”Serendipisyys” tulee englannin sanasta serendipity, joka tarkoittaa onnekasta sattumaa.
”Serendipisyys” ja ”serendipiteetti” eivät istu suomen kieleen. Yleiskielisessä tekstissä kannattaa käyttää sanaa ”sattuma”.
Ks. INTUITIIVINEN
Lähde
Yli-Annala, Kari (2020). 50HZ, 540 KHZ, 7BPM – Serendipisyys, aika ja ääni: Mika Vainion ja Liisa Lounilan näyttelyistä. Mustekala 7.10.2020.
Comments