Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
”Spatiaalinen” tarkoittaa avaruudellista ja tilaa, sijaintia tai välimatkaa koskevaa. Käsitteen lähtökohtana on lähinnä ranskan kielen spatial. (Kotus.) ”Spatiaalinen” kuuluu taidepuheen sanastoon.
Marko Gylén kirjoitti Mustekalassa Mikael Bryggerin kirjasta Valikoima asteroideja vuonna 2010 näin:
Hän panee mielen koetteille, etsiytymään, ajelehtimaan tinkimättömän tarkasti. Näin piirtyy esiin, mitä teksti on, miten moninaisilla tavoilla sitä käytetään ja mitä tilaisuuksia se avaa. Teos pysäyttää siihen, miten teksti on aina jo ollut myös omanlaistaan spatiaalis-visuaalista liikettä, hieroglyfien kasvokkaisuudesta asti. (Gylén 2010.)
Gylén luonnehtii tässä lainauksessa sekä Bryggerin tekstiä, että tekstiä yleensä. Tarkemmin sitä, mitä teksti oikein on. Se on merkkejä paperilla, omanlaistaan avaruudellista ja kuvallista liikettä, kun luemme sitä.
”Spatiaalinen” ja ”visuaalinen” kuuluvat ammattikielissä usein yhteen. Lääketieteessä ja neuropsykologiassa on puhuttu visuospatiaalisesta (tai visuaalisspatiaalisesta) hahmottamisesta ja niiden häiriöistä. Visuospatiaalisella hahmottamisella tarkoitetaan avaruudellista hahmottamista eli tilan hahmottamista suhteessa itseen ja ympäristöön. Tällaiseen hahmottamiseen on viitattu myös kuvataidekasvatuksen alalla.
Yleistajuisessa tekstissä ei kannata käyttää sanaa ”spatiaalinen”. Sen sijaan voi käyttää sanoja ”avaruudellinen” ja ”tilallinen”.
Lähteet
Gylén, Marko (2010). Jossa teksti kirjautuu ulos – Mikael Brygger: Valikoima asteroideja. Mustekala 13.9.2010.
Kotus. https://kaino.kotus.fi/ses/ (hakusanat: ”spatiaalinen”.)
Comments