Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
Teatterikorkeakoulun lehtori Jukka von Boehm kirjoitti filosofi Friedrich Nietzschen teoksesta Tragedian synty näin vuonna 2021:
Tragedian synnyn keskeinen ajatus, joka vaikutti laajalti vuosisadanvaihteen taiteeseen ja estetiikkaan, oli jako apollonisen ja dionyysisen välille kahden antiikin mytologian keskeisen jumalhahmon mukaan. Kyse oli eräänlaisesta kahden vastakkaisen käsitteen keskinäisestä riippuvuudesta. Dionyysinen viittaa pidäkkeettömiin ja luonnonmukaisiin viettitiloihin, jotka taiteessa ilmenevät etenkin musiikin kautta. Sen sijaan apolloninen periaate viittasi Nietzschellä järjestykseen ja (klassiseen) harmoniaan, ja sille ominainen taidemuoto oli kuvataiteet.
Nietzschen taidekäsityksen ydinajatuksena oli se, että antiikin draaman kukoistus oli edellyttänyt molempien elementtien tasapainoa. Toisin sanoen pelkkä alkuvoima (dionyysisyys) ei itsessään riittänyt taideteokseksi asti, vaan se piti kanavoida ja jalostaa. Apollonisuus viittaa juuri tällaiseen järkeistämiseen. (von Boehm 2021.)
”Apolloninen” on estetiikan ja taiteenfilosofian sanastoa. Se ei ole yleinen sana taidepuheessa, mutta akateemisessa taiteen tutkimuksessa sitä käytetään.
”Dionyysinen” sen sijaan esiintyy taidepuheessa. Siksi on hyvä ottaa esille myös ”apolloninen”.
Mikäli ei välttämättä halua viitata Nietzscheen, ilman käsitettä ”apolloninen” kyllä pärjää. Yleiskielisessä tekstissä voi puhua järjestyksestä ja harmoniasta.
Lähde
von Boehm, Jukka (2021) Friedrich Nietzsche ja Tragedian synty. Teoksessa Esityspaikka – näyttämön muotoja ja historiaa. Toimittaneet Jukka O. Miettinen & Jukka von Boehm & Laura Gröndahl. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. https://disco.teak.fi/esityspaikka/
Comments