Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
”Arbitraarinen” on kielitieteellinen termi, joka on peräisin sveitsiläiseltä kielten tutkijalta Ferdinand de Saussurelta. Käsite tarkoittaa mielivaltaista tai sopimuksenvaraista.
Kielellisen käänteen[1] myötä myös kuvataidekentällä taideteoksia alettiin analysoida kielitieteellisin ja semioottisin – eli merkkiopillisin – käsittein. Taidemaalari Jan Kenneth Weckman kirjoitti kuvataiteen tohtorin tutkinnon opinnäytteessään taiteen merkkikäsityksen reunaehdoista seuraavalla tavalla:
Arbitraarisuus ja ikonisuus, artikulaatio, substanssi ja muoto ovat kaikki merkityksenannon ehtoja osoittavia teoreettisia aihioita, joista taiteellisen suunnittelun teorian semioottinen rekonstruktio lähtee liikkeelle. (Weckman 2005, 18–19.)
Yleiskielellä: ”Sopimuksenvaraisuus ja kuvamaisuus, ääntäminen, aines ja muoto ovat kaikki merkityksenannon ehtoja osoittavia teoreettisia aihioita, joista taiteellisen suunnittelun teorian merkkiopillinen uudelleenrakentaminen lähtee liikkeelle.”
Asian voisi muotoilla myös niin, että tulkitseminen tarvitsee kohteen eli esimerkiksi kuvan, jonka sanallistaminen on mielivaltaista tai sopimuksenvaraista. Vaikka sana ja kohde olisivat sovitusti samat – eli esimerkiksi sana ”kissa” viittaa pörröiseen eläimeen joka naukuu – eri kulttuureissa asioille on olemassa erilaiset sanat.
Väitöskirjassa tai opinnäytteessä voi toki käyttää akateemista ammattitermistöä, ja osoittaa oppineisuuttaan sillä, että hallitsee vaikkapa semiotiikan tai fenomenologian erityiskäsitteistön. Yliopistojen tutkintovaatimuksissa ei kuitenkaan edellytetä, että opiskelijan tulisi käyttää mahdollisimman paljon vierasperäisiä sanoja. Oppineisuuttaan voi osoittaa myös niin, että kirjoittaa omasta erityisaiheestaan selvällä suomen kielellä.
Lähde
Weckman, Jan Kenneth (2005). Seitsemän maalauksen katsominen. Like/Kuvataideakatemia: Helsinki.
[1] Kielellisellä tai kulttuurisella käänteellä tarkoitetaan 1970–1980-lukujen aikana yhteiskuntatieteissä ja kulttuurin tutkimuksessa tapahtunutta painopisteen muutosta taloudellisista kysymyksistä ja määrällisistä menetelmistä kohti kielellisiä ja kulttuurisia kysymyksiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä.
Comments