Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
”Kiasma” tarkoittaa ristikkäisasentoa. Biologiassa sanalla viitataan tapahtumaan, jossa vastinkromosomit kietoutuvat toisiinsa. Sanan lähtökohtana ovat ranskankielinen chiasme ja kreikan kielen khiasma ja khiasmós. (Kotus; Aikio 1981, 331.)
Arkkitehti Steven Hollin ”Chiasma” eli nykytaiteen museon piirustukset ja pienoismalli esiteltiin Taide-lehden sisäkannessa vuonna 1993. ”Chiasmasta” kirjoitettiin myös lehden pääkirjoituksessa. (Taide 4/1993, sisäkansi; Lintinen 1993, 5.)
Samana vuonna taidehistorioitsija Riikka Stewen arvioi filosofi Maurice Merleau-Pontyn (1908–1961) kirjaa Silmä ja mieli Taide-lehdessä näin:
Hän [Merleau-Ponty] puhuu ”näkemisen hulluudesta” joka merkitsee näkemisen khiasma-rakennetta, sitä että näkemisessä maailma ja subjekti kiertyvät toisiinsa, ulkoinen ja sisäinen kietoutuvat yhteen ja tulevat oleviksi katseen paradoksaalisessa logiikassa. (…) Näkemisen hulluuden vuoksi maalaustaiteen teoria on aina metafysiikkaa ja jokainen maalari filosofoi työskennellessään katseellaan ja katseessaan, työstäessään näkyvän ja näkymättömän suhteita. Näkemisen hulluus on Merleau-Pontyn inventio vanhasta teemasta: hänen fenomenologiansa palaa kiertotietä antiikin (ja Platonin) ajatukseen näkemisestä samankaltaisten kohtaamisena. Näkemisen khiasma on teema josta ovat kirjoittaneet inventioita muutkin, se on kuvien ja estetiikan ongelma par excellence. (Stewen 1993, 56.)[1]
Stewenin tekstissä ”khiasma-rakenne” on kiehtova ilmaus, sillä se herättää visuaalisia mielleyhtymiä, ja näin se istuu oikein mainiosti kuvataiteen teoriaan. Yleistajuisessa tekstissä ei kuitenkaan kannata puhua näkemisen kiasmasta. Sen sijaan voi puhua siitä, kuinka ihmisen havainnossa ihmisen omat kokemukset ja ulkomaailman ärsykkeet ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Lähteet
Aikio, Annukka (1981). Uusi sivistyssanakirja. Otava: Helsinki.
Lintinen, Jaakko (1993). CHIASMA. Taide 5/1993, 5.
Kotus. https://kaino.kotus.fi/ses/ (hakusana: ”kiasma”)
Stewen, Riikka (1993). Näkemisen hulluudesta. Taide 5/1993, 56–57.
Taide 4/1993. Nykytaiteen museo ottaa askeleita eteenpäin, sisäkansi.
[1] ”Inventio” tulee latinan sanasta inventio, joka tarkoittaa keksintöä. Musiikissa termillä viitataan lyhyeen, usein opetustarkoitukseen laadittuun sävellykseen. Ranskankielinen par excellence -tarkoittaa ”ennen kaikkea”, ”varsinaisesti”. (Aikio 1981, 295–296, 465.)
Comments