
Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
ARS 01 – Avautuvia näköaloja oli esillä Kiasmassa vuoden 2001 syyskuulta seuraavan vuoden tammikuulle asti.
Näyttelyn yhteydessä käytettiin käsitteitä ”hybridisyys”, ”identiteetti”, ”postkolonialismi” ja ”kolmas tila”. Näyttelyllä tavoiteltiin kulttuurien välistä ymmärrystä ja eksotiikkaa painottavan näkökulman ylittämistä. (Jaukkuri 2001, 18.)
Maaretta Jaukkurin artikkeli ”Avautuvia näköaloja” avasi näyttelyluettelon artikkeliosion. Jaukkurin mukaan näyttelyn keskeisenä ajatuksena oli ”Fredric Jamesonin ja Homi K. Bhabhan esille tuoma ajatus nk. kolmannesta tilasta eli tilanteista, joissa kaksi asiaa kohtaavat ja tässä rajapinnassa muodostuu uusi tila, asia, tilanne, jota luonnehtii ’ero, joka ei ole Yhtä tai Toista vaan jotain muuta näiden lisäksi, niiden väliltä’”. (Mt.)
Myös Mika Hannula pyöritteli kolmannen tilan ajatusta kirjassaan Kolmas tila – väärinymmärtäminen eettisenä lähtökohtana. (Ks. Hannula 2001.)
Kummallisen kuuloinen ajatus ei saanut varauksetonta vastakaikua kuvataidekentältä. Otso Kantokorpi kyseenalaisti uuden käsitteen tarpeen. Kysymys oli hänen mukaansa ”ikivanhasta” asiasta. Kantokorpi luetteli argumenttinsa vakuudeksi 1960-luvulta alkaen useita monikulttuurisia taiteilijoita – eli heitä, jotka olivat ylittäneet sekä maantieteellisiä että kulttuurisia rajoja. Kantokorven mukaan ”aikaisempaa ja nykyisempää kolmatta tilaa” yhdisti ”mukautuminen taidemaailman hegemoniseen ja yhdenmukaistavaa kieleen, jossa satunnainen muoto vaihtuu mutta mekanismi pysyy – kuin muodissa konsanaan.” (Kantokorpi 2001, 27.)
”Kolmas tila” on taidepuheen esimerkkinä kuitenkin poikkeuksellinen, sillä se on ihan tavallista suomen kieltä. Sille vain pyrittiin rakentamaan tietynlainen taidepoliittinen merkitys. Käsite liittyi myös tilanteeseen, jossa Eurooppa-keskeinen ja länsimainen nykytaideinstituutio käänsi katseensa Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. Myös noissa maapallon osissa tehtiin länsimaisen nykytaiteen arvoihin sopivia teoksia.
”Kolmas tila” oli muodikas termi, joka oli muodissa kuitenkin vain lyhyen ajan. Nykypäivän taidepuheessa sitä ei juurikaan käytetä.
Lähteet
Hannula, Mika (2001). Kolmas tila – väärinymmärtäminen eettisenä lähtökohtana. Kuvataideakatemia: Helsinki.
Jaukkuri, Maaretta (2001). Avautuvia näköaloja. Teoksessa: ARS 01 – Avautuvia näköaloja. Toimittanut Maria Hirvi. Nykytaiteen museo: Helsinki, 18–20.
Kantokorpi, Otso (2001). Nykytaiteen monikulttuurinen puuhamaa. Taide 6/2001, 27–29.
Comments