Sanataideprojekti yleiskielisen taidekirjoittamisen puolesta
Tieteenfilosofiassa ”paradigma” liitetään Thomas Kuhnin ajatteluun, jonka mukaan menestyvä tiede perustuu aina jollekin paradigmalle. Yhden paradigman piirissä tutkijat ymmärtävät toisiaan helposti ja jakavat joukon oletuksia ja käytäntöjä. Eri paradigmojen edustajat puolestaan eivät ymmärrä toisiaan. Kun paradigma vaihtuu toiseksi, tutkimusympäristö muuttuu. Kuhn kutsui tällaisia muutoksia tieteellisiksi vallankumouksiksi. (Koskinen 2015, 70–71.)
”Paradigman” yhteiskunnallisen ja filosofisen merkityksen voi tiivistää seuraavalla tavalla: ”paradigma” on tutkijayhteisössä ja yhteiskunnassa vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten käytäntöjen kokonaisuus. (Salonen 2008, 193.)
Taidepuheessa sanaa ”paradigma” käytetään tässä yleisessä yhteiskunnallisessa merkityksessä. Yleensä sanalla viitataan johonkin malliin tai ajattelutapaan. Puhutaan nykytaiteen muuttuvista paradigmoista tai tieteellisistä, poliittisista tai uskonnollisista paradigmoista, eli nykytaiteen muuttuvista tehtävistä, hahmotuksista ja linjauksista tai poliittisista ajattelutavoista.
”Paradigmasta” johdettu adjektiivi on ”paradigmaattinen”. Esimerkiksi ilmaus ”paradigmaattinen muutos” tarkoittaa merkittävää muutosta tieteen, politiikan tai uskonnon aatteissa tai ajattelutavoissa.
Lähteet
Koskinen, Inkeri (2015). Villi Suomen historia. Välimeren Väinämöisestä Äijäkupittaan pyramideihin. Tammi: Helsinki.
Salonen, Toivo (2008). Filosofian sanat ja konseptit. Lapin yliopistopaino: Rovaniemi.
Comments